Niin miksi minä tulinkaan tänne?

Ps. 44:4-9 
He eivät vallanneet maata omalla miekallaan, ei heidän oma voimansa vienyt heitä voittoon, vaan sinun oikea kätesi, sinun voimasi ja kirkkautesi, sillä sinä rakastit heitä. Sinä olet kuninkaani ja Jumalani, sinun vallassasi on Jaakobin pelastus. Sinun avullasi me lyömme viholliset, sinun voimalla me poljemme vastustajat maahan. Minä en luota jouseeni, eikä miekka meitä pelasta, mutta sinä pelastat meidät ja saatat vihamiehemme häpeään. Jumala on meidän ylpeytemme, iäti kiitämme hänen nimeään. 

Miten helposti sitä unohtaa, ettei Jumalan palveleminen ole työtä vaan olemista hänen suunnitelmassaan. Kahden viikon aikana olen huomannut, että on todella helppoa vaan hommailla omia juttujaan, ja laittaa niihin Jumalan tahdon leima. Kuitenkin Raamattu kehottaa meitä useassa kohden odottamaan Herraa, hänen aikatauluaan ja hänen läsnäolonsa läpimurtoa. Me emme voita omassa voimassamme, vaan olemme jo voittaneet Kristuksessa. 

Kun Madridin aktion jälkeen aloin rukoilemaan tänne tulemisen puolesta, Herra piirsi kirkkaasti silmieni eteen aivan uuden motiivin hänen palvemiseensa: elämäni tuo kunniaa Jumalalle, kun etsin hänen kasvojaan päivittäin. En tullut Ranskaan ensisijaisesti toteuttamaan Gospel Vision-kiertuetta tai palvelemaan paikallisia seurakuntia. Ne ovat sivutuote ja toteutuessaan tuovat kyllä Jumalalle kunniaa. Kaiken lähtökohta on kuitenkin päivittäinen yhteistyö maailmankaikkeuden Luojan kanssa. Hän on jokaisen projektin aloittaja, toimeenpanija ja päättäjä. Mikään ei tapahdu ilman häntä, vaan kaikki tapahtuu hänen sallimuksestaan.

Ps. 37: 23 - 24

Kun Herra ohjaaa askeleita, ihminen kulkee oikeaa tietä. Jos hän horjahtaakin, ei hän suistu maahan, sillä Herra pitää häntä kädestä.