Jatkoajatuksia

Jos Katjan jatko kiinnostaa, voit seurata maailman matkojani osoitteessa http://katjamaailmalla.blogspot.com.

If my life continues to interest you, you can follow my journeys in the following address: http://katjamaailmalla.blogspot.com.

Kaikki hyvä päättyy aikanaan ja jokainen elämänvaihe tulee loppuunsa. Lensin Ranskasta takaisiin Suomeen 12.elokuuta, eli kohta 2 kuukautta sitten. Nyt ovat edessä uudet haasteet. Kiitos Jumalalle, joka on uskollinen ja hyvä! Kiitos erirukoilijoille, jotka olivat rinnallani lähetysharjoitteluni aikana! Kiitos sinulle, joka kävit lukemassa kirjoituksiani! Herran siunausta elämääsi!

All good things come to an end and each phase of life has an end point. I flew back to Finland on the 12th of August and I have been back home for almost 2 moths. New challenges await. I thank God, who is faithful and good! I thank the people who prayed for me during my missionary practise! I thank you who came here to read my thought! God bless you!

Maanantaina 10.elokuuta sain olla saattamassa rakkaat veljet, Christianin ja Jeanin, matkalle kohti Ukrainaa. Minä pakkasin samaan aikaan laukkujani. Nyt miehet ovat tulleet jo takaisin Ranskaan ja he kertovat Jumalan siunanneen Gospel Vision-kiertueen. Moni ihminen antoi elämänsä Jeesukselle ja vielä useampi kuuli hänestä, joka on muuttanut sekä minun että näiden miesten elämän.

Monday the 10th of August I got to send our dear brothers, Christian and Jean, to Ukraine. At the same time I was packing my suitcases. Now these men have come back to France and they tell how God blessed the Gospel Vision tour. Many people gave their lives to Christ and even more numerous were the people who heard of him, who has changed both my life and the life of these men.

Ensimmäistä kertaa elämässäni... / First time in my life...

osallistuin hieman hörhöilynä pitämääni toimintaan, Jeesus-marssiin. Olen aina ajatellut sen olevan uskon ylihengellistämistä ja itsestään ison numeron tekemistä. Mutta niin, ystäväni Laëtitian pyynnöstä lähdin hänen mukaansa Pariisissa järjestetylle Jeesus-marssille.

I took part in a event which I've considered to be a little weird, Jesus-march. I have always thought it's about making faith overly spiritual and making a huge number of oneself. But well, when my friend Laëtitia asked me to join with her the march held in Paris, I agreed.

Ennen tapahtuman alkua meillä oli mukavasti aikaa tutustua Pariisin nähtävyyksiin, joita tosiaan riittää useammalle päivälle. Tällä kertaa kävimme Sacre-Coeurin kirkkoa ihastelemassa. Peittoaa Notre Damen 100-0!

Before the event started we had time to visit some of the sights in Paris, there's always something to discover. This time we visited the church of Sacre-Coeur. It's 100 times more beautiful than Notre Dame!

Marssi alkoi puoli kahden maissa, ja porukkaa oli valtavasti. Joidenkin arvioiden mukaan meitä oli 15 000. Aurinko paistoi ja afrikkalaistaustaiset uskovat pitivät huolta tunnelman kohottamisesta.

The march started around half past two, and there were a lot of people present. According to some estimations almost 15 000 christians joined the march. The sun was shining and christians having roots in Africa took care of creating a nice atmosphere. 

Viisi kilometriä pitkän reitin aikana ohitimme muun muassa Montparnassen juna-aseman. / During the 5 kilometer long route we passed the train-station of Montparnasse.

"Jeesus on tie, totuus ja elämä". / "Jesus is the way, the truth and the life".

Tässä laskeudumme alas kohti Pariisin 7.kaupunginosaa, missä sijaitsee Eiffel-torni. Tämän näyn edessä mielipiteeni Jeesus-marssista alkoi hieman muuttua. On totta, että 15 000 henkilöön mahtuu monenlaista uskovaa, joista jokaikisellä on hieman erilainen motiivi osallistua marssiin. Mutta mielestäni jokaiselle ihmisellä on oikeus nähdä ja kuulla marssin päähenkilöstä, Jeesuksesta, mitä erilaisimmin tavoin. Jos yhdenkään ihmisen ainoa mielikuva Jeesuksesta on ristiinnaulittu hahmo muinaisen kirkon seinällä, näitä tapahtumia tarvitaan. Todellakin, sillä ainakin 15 000 ranskalaisen mielestä Jeesus on muutakin kuin muinaismuisto.

On mielenkiintoista nähdä, miten monenlaisia tunteita tällainen tapahtuma herätti ympärillä olevissa ihmisissä. Useat ihmiset vilkuttivat iloisina marssijoille ja tanssivat jopa rytmikkään musiikin tahdissa. Vastapainoksi tapasin marssin päätyttyä sattumalta erään miehen, joka kyseli etäältä kuuluvan musiikin tarkoitusta. Kerrottuani, että kyseessä oli Jeesus-marssi, hän kysyi naurahtaen, miten olin kuullut asiasta. Vastasin, että satuinpa itse osallistumaan marssiin. Miehen naama venähti, ja koin, kuinka hänen iloinen suhtautumisensa minuun muuttui etäiseksi ja viileän kielteiseksi. Arkipäivän uskovia tarvitaan niin kauan kuin maailmassa on yksikään ihminen, jonka ainoa kuva evankelisesta kristinuskosta on fundamentalistinen öykkäröinti ja Raamatulla päähänlyönti.

Marssin päätteeksi istahdimme läheisen kahvilan terassille nauttimaan hiljalleen viilenevästä illasta. En pitänyt Pariisista ensimmäiselle kerran, mutta nyt muistoissani on enemmän hyviä hetkiä kuin huonoja. 

Ensimmäistä kertaa elämässäni käytin kahden vesilasillisen juomiseen lähes 2 tuntia. Tarjoilijan odotteluun meni ehkä 10 minuuttia. Tilauksen tulemiseen 10 minuuttia. Juoman juomiseen 5 minuuttia. Tarjoilijan odottamiseen 30 minuuttia. Laskun odottamiseen 30 minuuttia. Rahan lunastamista odotin 20 minuuttia, minkä jälkeen kyllästyin ja kävelin suoraan kassalle. Palvelu tässä pariisilaisessa kahvilassa ei ollut edes hitaimman ruokaravintolan tasolla. Huoh! Mutta tulipahan koettua!

For the first time in my life it took me 2 hours to drink two glasses of water. First we waited for the waiter for 10 minutes. Then we waited for the drinks, 10 min. It took 5 minutes to drink the water. Then waiting again for the waiter, 30 min. Waiting for the check, 30 min. I waited for 20 minutes to pay my bill, but then I got tired and walked to the cashier. The service in this coffee house in Paris was worse than the service in slowest food restaurant I've ever visited. But, wow, what a nice story to tell!

Viime viikonloppuna Gospel Vision -rekka palveli Combs-la-Villesin kaupungissa lähellä Pariisia. Tapahtumaan osallistui paikallisseurakunnan lisäksi Quebecistä Ranskan kiertueelle tullut muusikko, Stéphane Quéry sekä Franck Alexandre. Paikalla oli paikallisseurakunnan väkeä sekä jonkin verran ulkopuolisiakin ihmisiä pysähtyi katsomaan musiikkijuhlan nimellä pidettyä tilaisuutta. Tässä kuva rekasta.

Last weekend the Gospel Vision truck was serving in Combs-la-Ville, near Paris. The event was a composition of Good Music by Stéphane Quéry and Good News by Franck Alexandre. The audience consisted mainly of local christians but there were also people passing by who stayed to listen. Here's the truck.

Laulujen lomassa Franck käytti muutaman lyhyen puheenvuoron, joiden tarkoituksena oli selittää toiminnan perimmäistä tarkoitusta.

In the midst of different songs Franck gave short speaches to explain the meaning of the event.

Paikalla oli ainakin 40 lasta, ja muistin taas selkeästi oman kutsumukseni: puhua Jumalasta niin, että lapsikin voi ymmärtää. Mietin koko ajan, että miksei täällä ole mitään ohjelmaa lapsille, vaikka melkeinpä enemmistö kuulijoista oli alle 18-vuotiaita.

There were at least 40 children present, and I was reminded of my calling: to speak about God so that a child can understand. During the whole event I was thinking, why isn't there programme for children, even though almost the majority of the spectators were under 18 years.

Olimme yötä Coulommiers-nimisessä kaupungissa 50 minuutin ajomatkan päässä Combs-la-Villestä. Eräs nuori nainen Romillyn seurakunnasta lainasi meille asuntoaan, joka sijaitsi 4.kerroksessa. Aamulla sain herätä mahtaviin näköaloihin ja ihastella Jumalan luomaa kauneutta.

We stayed the night in Coulommiers, 50 min drive from Combs-la-Ville. A young woman from the church of Romilly gave us her 4th floor appartement for the night. In the morning I woke up and saw the beautiful scenery. God's creation is a amazing!

Sunnuntaina tapahtuma jatkui ulkoilma-jumalanpalveluksella, johon osallistui n. 200 ihmistä. Musiikista vastasi Stéphane Quéryn lisäksi paikallinen seurakunta-kuoro.

On Sunday the event continued as the local church held their morning service outside. There were around 200 people taking part in the service.  Stephane Quéry lead the worship but also the local church choir sang two songs.

Tapahtuman aikana juttelin seurakunnan vastuuhenkilöiden kanssa lapsityön tärkeydestä, perheiden opetuslapseuttamisesta sekä lapsityöntekijöiden kouluttamisesta. Syötyämme yhdessä lounasta seurakunnan pastorin vaimo halusi saada yhteystietoni, jotta voisimme jatkaa yhteydenpitoa. Kenties tulevaisuudessa vierailen uudelleen tässä seurakunnassa. Herra tietää. Rukoilkaa kuitenkin Ranskassa tehtävän lapsityön puolesta, täällä on paljon tarvetta kehitykselle.

During the event I talked with the responsables about the importance to do children's ministry, to disciple entire families and to teach Sunday school teachers. After lunch the pastor's wife wanted to take my contact information so that we could stay in contact. Maybe in the future I will revisit this church. God knows. Pray however for the children's ministry in France, there's still a lot to develop.

Kohtaamisia / Meeting people

Perheeni ollessa täällä toista viikkoaan, sain esitellä heille poikaystäväni Juanin, joka ilokseni ystävystyi nopeasti veljenpoikani kanssa. Ja kyllä muukin perhe taisi ihan hänestä pitää. Takana on nyt siis jo kolme kuukautta seurustelua, ja täytyy kyllä sanoa, että Herra on siunannut minua ihmeellisellä tavalla! Kannatti lähteä viime syksynä Madridin aktioon. Sen kautta löysin itseni Ranskasta sekä siellä tapasin Juaninkin ensimmäisen kerran. 

On the second week of my family's stay here, I got to introduce to them my boyfriend Juan, who to my joy quickly found a connection with my nephew. And I think the rest of the family liked him too. We have now been together for three months and I have to say that God has greatly blessed me! It was for a good reason I was in Madrid last fall. Through that outreach I found myself from France and it was in Madrid that I also met Juan. 

Minun rakas, rakas äitini! Ihana kun olit käymässä täällä. Täytyy vielä muuten sanoa, että minulla on kyllä kaunis äiti!

My dear, dear mum! Great, that you were here visiting me. I have to say, that I do have a beautiful mum, don't I?

Veljenpoikani, tärkeä ihminen minulle. Saimme viettää hänen kanssaan aikaa Nigloland-huvipuistossa. Toki Kati-tädin piti lähteä hurjiin laitteisiin Roopen seuraksi, ja tietenkin heti ruuan jälkeen. Hauskaa oli! Tukkijoessa Juan ja Roope laittoivat minut ritarillisesti ensimmäiseksi, sillä neidothan menevät aina edellä. No onneksi osat myöhemmin vaihtuivat kuitenkin.

My nephew, important person for me. i got to spend time with him in the attraction park of Nigloland. And naturally the auntie-Kati had to go together with Roope to the wild roller-coasters, and of course all this happened just after lunch. We had fun! In the Canadian river Juan and Roope graciously offered me the first seat, as real gentlemen say "ladies go first". Well, luckily the tables turned later on.

Olen taas palannut arkeen ja siksi seuraava postitus liittyy sitten taas lähetysharjoittelun maailmaan.

I'm back in my normal dayrythm and that's why the next posting will be related to my missionary practise experiences.

Hei taas, pitkästä aikaa!

Toukokuu oli täynnä monenlaista mukavaa. Työkaverini järjestivät minulle yllätyssynttärit ja täytyy sanoa, että vietin ehkä elämäni mukavimman syntymäpäivän! Ainakin erilaisen kuin Suomessa.

Kesäkuun alussa sain nauttia rakkaiden ihmisten vierailusta luonani, kun äitini, veljeni vaimo Lea sekä Roope viettivät kesälomansa alun täällä Ranskassa. Kävimme hakemassa heidät lentokentältä Marlènen kanssa ja paluumatkalla pysähdyimme Mc'donaldsiin syömään.

Kesäkuun 4.päivänä matkustimme Versaillesiin tutustumaan Ranskan historiaan. Kaikkien taulujen ja loisteliaiden huoneiden keskellä ajattelin, että tämä kaikki loisto on vain aavistus taivaasta! Ihmiskädet tekevät valtavia asioita.

Versaillesin kappelin kattomaalaukset saivat kyllä sanattomaksi. Niin paljon kaunista on meidän ympärillämme.

Ensimmäisenä viikonloppuna teimme vierailun Epergnayhin, missä tutustuimme paikallisiin viiniviljelmiin. Suomalaiselle on haastavaa ymmärtää ranskalaista viini/shamppanjakulttuuria. Täällä hyvää viiniä arvostetaan, ja ranskalainen ei ymmärrä aina suomalaisten seurakuntien nollalinjaa alkoholin suhteen. Keskustelut paikallisten uskovien kanssa ovat kuitenkin olleet hyvin hedelmällisiä ja olemme tulleet yhdessä lopputulokseen, että kaiken tekemisen ja tekemättä jättämisen tarkoituksena tulee olla keskinäinen rakkaus ja toisen kunnioittaminen. 

Herra on avaamassa mielenkiintoisia ovia Eurooppaan. Olemme tämän viikon alussa puhuneet Gospel-rekan tulevaisuudesta ja tulevina vuosina järjestö toivoo laajentavansa toimintaa yhä enemmän lähetysjärjestöksi, joka kouluttaa nuoria evankeliointiin ja seurakuntien istutustyöhön. Tämä asia on ollut minun sydämmelläni, ja kenties ensi kesänä löydän itseni täältä johtamassa nuorten aktiotiimiä, joka voisi kouluttaa paikallisia nuoria oman alueensa tavoittamiseen. Rukoilkaa tämän asian puolesta!

Anne & Anthony, 16.5.2009

Lauantaina osallistuin ranskalaisen hääjuhlaan, kun työkaverini Marlènen tytär Anne meni naimisiin Anthonynsa kanssa. Täytyy kyllä sanoa, että ilmassa oli juhlan tuntua! Ranskalaisia häitä juhlitaan 4 osassa. Tässä ensimmäinen osa, vihkiminen kaupungintalolla.

On Saturdau I took part in a french wedding. Anne, the daughter of my collegue Marlène married her Anthony. I have to say that it really was a feast! The french wedding is celebrated in 4 parts. Here's the first part, ceremony at the city hall.

Tässä toinen osa, vihkiminen kirkossa. /Here's the second part. Ceremony at the church.

Tämä valokuva on otettu kolmannen osan aikana. Kirkkovihkimisen jälkeen morsiusparin vanhemmat järjestävät cocktail-juhlan, johon osallistuvat sekä häävieraat että vähän kaukaisemmatkin ystävät. Näissä juhlissa vieraita oli 350. 

This picture was taken from the third part of the celebration. After the church ceremony, the parents of the newly weds organise a cocktail-party, where they have invited friends and family and other people they know. In this party there were 350 guests.

Sitten siirryimme varsinaiselle hääjuhlapaikalle. / Then we drove to the actual wedding party place.

Hääillallinen oli yhtä valojuhlaa! / The wedding dinner was a celebration of light!

Tässä valmistetaan menun toista osaa. Herkullista ruokaa! Eri ruokalajien välillä häävieraat lauloivat karaokea ja keskustelivat muiden vieraiden kanssa. 

Here the second part of the menu is being prepared. It was delicious! Between the different courses the guests sang karaoke and spent relaxed time together.

Kuten suomalaisissa häissä, myös ranskalaissa häissä leikataan hääkakkua. Tämä tapahtui kuitenkin vasta klo 2.30 yöllä!

Just as in a finnish wedding there is also a wedding cake in the french wedding. The cutting of the cake happened around 2.30 am!

Tässä hääpari jo vähän rentoutuneena. / Here the newly weds in a more relaxed setting.

Pidin kovasti tästä koristelusta ja valoista. Satumainen tunnelma! / I really liked the decorations and the lights. Feeling of a fairytale!

Kotiinpaluu keskellä yötä. Avasin kotini oven klo 3:15 ja olin nukkumassa puoli neljän aikaan. Juhlat kuitenkin jatkuivat hääpaikalla! 

Returning home in the middle of the night. I opened the door of my home around 3:15 am and was sleeping at half past three.  But the party continued at the wedding place!