Työtä ja taidetta / Work and art

Kävin toistamiseen tivolissa, tällä kertaa Lilianan sekä hänen lastensa Johannan ja Jordanin kanssa. Ostin vain karkkia ja katselin värien kirjoa, josta maistiaisena yksi kuva. Olen täällä alkanut unelmoimaan järjestelmäkameran ostamisesta. Se voisi palvella sekä työtäni että taiteellista puoltani. On ihanaa unelmoida ja jättää sitten unelmat Herran käsiin. Hän antaa unelmiemme toteutua, mikäli ne ovat hänen tahtonsa mukaisia. 

It was my second visit to the local amusement event, this time with Liliana and her children Johanna and Jordan. I bought candy and enjoyed the variety of colours, from you get a taste by looking at the picture. I have started to dream of buying a better camera (single-lens reflex camera). It could serve both my work as well as my artistic side. It great to have dreams and then to place them in God's hands. He fullfils our hopes if they are according to his will.

Uusin työtehtäväni on minulle oikein mieluinen. Kerroin aiemmin, että opiskelin CD-levyjen polttamista sekä kansien tekemistä. Huolehdin tästä lähtien siitä, että opetus-CD:t ovat ajan tasalla ja että varastossa on tarpeeksi materiaalia Franckin kokouskiertueille. Tällä viikolla saimme lisäksi uuden tulostimen, jonka avulla voin tulostaa tietokoneella käsittelemäni kuvan suoraan CD:n pinnalle. Saan tässäkin toteuttaa taiteellista puoltani ja olen siitä Jumalalle kiitollinen!

I really enjoy my newest task, which is to make sure there are enough CDs in stock for Franck to take with him when he's on mission. This week we received a new printer which allows me to print an image directly to the CD. I get to use my artistic side and I'm grateful for this opportunity to learn new things! 

Kiertuejärjestelyt etenevät Ukrainan osalta, mutta muulla Itä-Eurooppa on hiljainen. Rukoilen, että Herran tahto tapahtuisi ja tarvittavat kontaktit voisivat löytyä. Kiitosaiheena: kirjapainon laitteet toimivat hyvin ja Franckin viimeisin kokouskiertue Sveitsissä oli siunattu. Moni ihminen antoi elämänsä Jeesukselle ja myös kristillistä kirjallisuutta ostettiin paljon. Saamme olla mukana Herran työssä, ja hän antaa sille siunauksen! Valo voittaa KAIKEN pimeyden!

The Gospel Vision tour preparations are advancing in Ukraine, but the rest of Eastern Europe stays silent. I'm praying for the will of God to happen and that we could find the needed contacts. Answered prayers: the equipement in the edition house are working well and Franck's last mission in Switzerland was fruitful. Many people gave their lives to Christ and many Christian books were sold. We get to be serving God's work and he blesses us! Light really OVERCOMES all darkness.

Kestävyyttä

Yksinäisyyden tunteet taitavat kuulua osana lähetysharjoittelijan alkutaivalta. Eilen kiertelen kauppoja yksin ja ensimmäistä kertaa aloin oikeasti miettiä, että onhan tämä vähän hullua, jättää ystävät ja turvalliset ympyrät. Kaipasin todella edes  suomenkielistä sanaa. Toivoin, että kaupassa minun ei tarvitsisi pinnistellä ymmärtääkseni puhekielisiä sanoja. Tai että voisin rohkeasti kysyä neuvoa ilman, että minun täytyy jatkuvasti miettiä mitä oikein sanoisin ja miten sen sanoisin, että tulisin ymmärretyksi.

Nuorteniltaan lähtiessä kysyin itseltäni, mikä minua oikein vaivaa, kun en osaa enää nauttia tästä uudesta elämästäni ja sen rikkaudesta. Huomasin ajatusteni harhailevan Ouluun ja nuorten illan ylistykseen ja siihen ihanaan Herran läsnäoloon, jossa olen onnellinen. Ja silloin sen tajusin, minullahan on koti-ikävä! Ensimmäisen kerran ja ihan aidosti voin sanoa, että kaipaan Oulua ja Suomea! Eikä siinä ole mitään väärää, sillä sehän vain osoittaa, että Oulussa minua kohtaan on osoitettu paljon rakkautta.

Kuin vastauksena yksinäisyyteeni minut kutsuttiin illan päätteeksi erään nuoren kotiin. Katsoimme porukalla ranskalaisen koomikon Stand Up-esitystä, ja arvatkaapa mitä: minulla oli ihan hurjan hauskaa! Ymmärsin miehen vitsit ja pysyin nopean kielenkäytön perässä. Mikä valtava kiitosaihe! Toinen kiitosaihe on uudet ystävyyssuhteet, joita olen alkanut jo solmimaan. Kiitos rukouksistanne. Ne todella kantavat!

Selkäkipuja ja onnea

Eilen päivällä selkäni alkoi oireilla kummallisesti ja jouduin viettämään loppupäivän sängyn pohjalla. Tänä aamuna alaselässä on sellainen "jännä tunne", että kaikki ei ole vielä ihan kunnossa. Tämä oli minulle muistutus siitä, että en ole käynyt kuntosalilla ja uimassa ihan vaan huvin vuoksi. Liikunnan ja Herran hyvyyden ansioista selkä on ollut jo parisen vuotta lähes oireeton. Täytyy taas ottaa itseään niskasta kiinni ja etsiä, josko täältä löytyisi uimahalli missä voisin alkaa käydä säännöllisesti. Selkäkipu lamauttaa aika lahjakkaasti, ja haluaisin kuitenkin keskittyä työhöni.

Olin keskiviikkona kuuntelemassa kanadalaispastori Denis Morisetten puhetta "Onnellisuuden tiellä käveleminen" (huono suomennos), joka käsitteli Jeesuksen vuorisaarnaa ja autuaaksijulistamista. Ostin kirjan, sillä aihe tuli kyllä lähelle minua. Saarnaajan yksi keskeisimmistä sanomista oli: Onni ei ole vain päämäärä vaan se on matka. Herra tahtoo siunata seuraajiaan ja tehdä heidät onnellisiksi jo tässä ajassa. Monesti uskovat unohtavat, että muuttunut elämä on myös onnellinen elämä.

Onni ei ole sidottu olosuhteisiin vaan persoonaan. Ei raha, eivätkä ihmiset tuo onnea vaan onnellisuus on sydämen kuuliaisuutta, matkasta nauttimista yhdessä maailmankaikkeuden Luojan kanssa hänen suunnittelemansa matka-aikataulun mukaan. Mieti mikä etuoikeus! Saat vaeltaa päivittäin hänen läsnäolossaan, joka on luonut kaiken kauniin ympärillemme. Matkaoppaanasi on Kaikkivaltias Jumala. Miksi meillä on niin kiire päämäärään? Mikäli kiirehdit Jumalan suunnitelman edelle, et ennätä nähdä kaikkia niitä siunauksia, jotka ovat kätkettyinä jokaisen päivän matkaan.

Herra avaa sydämeni silmät näkemään päivittäiset siunaukset. Täytä minut kestävällä ilolla, se on voimani salaisuus! Ilo Herrassa!

Then in English:

Yesterday my back started showing signs that something is wrong and I had to stay in bed for the evening. This morning there's still this "strange feeling" and I can't stay seated for a long time. This served as a reminder that I haven't gone the gym and to swim just for fun. Thanks to regular exercise and God's goodness my back has been painless for almost two years. So, I have to find a swimming pool here or at least do systematic exercise with my back.

Wednesday evening I was listening to a canadian pastor, Denis Morisette preaching about "how to walk on the path of happiness". The message was about Jesus' sermon on the mount of Beatitudes. One of the main thoughts was: Happiness is not a goal, it's a journey. The Lord wants to bless his followers already in this time and one part of his blessing is making us happy. Many times Christians forget that a transformed life is a happy life.

Happiness (or joy) is not found in circomstances but in a person. Money or relationships do not make us happy. Happiness is the product of obedience, we choose to walk according to God's timing. Happiness is about enjoying the journey together with the Creator of the universe. What a priviledge! You have the possibility to walk everyday in the presence of the One who has created everything beautiful and pure. Your tourguide is the God Allmighty. Why do we rush to the goal? If one goes before God's plan, one will miss all the blessings that are hidden in the daily walk with Christ.  

Lord, open the eyes of my heart to the daily blessings. Fill my heart with happiness as that is the secret of my strenght! Joy in the Lord!

Lapsista

Tänään aamukokouksen jälkeen söin yhdessä 15 muun ihmisen kanssa työkaverini Marlènen kotona, ja jälleen ranskalaiseen tapaan kokonaisuuteen kuului alkuruoka, pääruoka, juustot ja jälkiruoka. Ryhmään kuului aikuisten lisäksi 5 lasta ja sain istua heidän kanssaan. Olin jo melkein ennättänyt unohtaa, miten Isän sydämessä on erityinen paikka lapsille! Ei siis ollut sattumaa, että löysin itseni leikkimästä puolikielisenä lasten leikkejä. Voi miten minä nautinkaan siitä! Lasten parissa tehtävää työtä arvostetaan täällä sanoissa, mutta aavistelen, että aivan kuten Suomessakin vain harva on todella syttynyt sille. Kuitenkin yksikin Isälle voitettu lapsi elää tulevaisuutensa parhaassa mahdollisessa seurassa. Täydellisestä anteeksiannosta huolimatta aikuisen taakkana on menneisyys ja synnin aiheuttamat haavat. Jeesus sanoi syystä "Sallikaa lasten tulla minun tyköni, älkääkä estäkö heitä, sillä senkaltaisten on Taivasten valtakunta!" (Mark. 10:14)

Today after the morning service Marlène had invited me and 15 other people to eat in her home. According to the french culture the meal included entrée, main course, cheese and dessert. Besides the adults there were also 5 children and I got to sit with them. I had almost forgotten that there really is a special place for children in the Father's heart. And it was no wonder that I found myself playing with the children (even though I didn't understand everything they were speaking). And oh, how I enjoyed it! In Finland I've noticed that children's ministry is appreciated in words but many times people lack the passion. I see something similar here. However, a child gives his whole life to the Father (including the short past, present and future). An adult has to carry his past and the effects of his wrong choises to the very end, even though he's completely forgiven. I think it was for a reason that Jesus said, "Let the little children come to me, and do not hinder them, for the kingdom of God belongs to such as these"(Mark 10:14)

Uusi työviikko alkaa huomenna. Olkaa runsaasti siunattuja ja muistakaa oman seurakuntanne lasten parissa tehtävää työtä!

New week start tomorrow. Be abundantly blessed and remember to pray for the children's ministry in your local church!

Rukoushaasteita

Kuluneella viikolla olemme saaneet kiertueen suhteen valitettavia uutisia, kun eri seurakunnat ovat joutuneet perumaan osallistumisensa Gospel Vision -kiertueelle. Ongelmana on ollut virallisten lupien saaminen Gospel-rekan äänentoiston käyttöä varten. Tässäpä teille siis rukoushaaste! Rukoilkaa, että seurakunnat voisivat rakentaa hyviä suhteita viranomaisiin siunaamalla heitä. 

Tämän lisäksi töitten suhteen riittää hässäkkää. Kirjatilauksia on tullut aika reilusti ja jostain syystä koneet ovat alkaneet temppuilemaan. Rukoilkaa, että kirjanpainon koneet voisivat toimia moitteettomasti, jotta saisimme valmistettua tilatut kirjat ajallaan! Franck lähti viikonlopun mittaiselle puhujamatkalle, joten muistakaa häntä myös rukouksissanne.

Olen kaavaillut pientä lomareissua Pariisiin ja Belgiaan maaliskuun 21.-24.päivälle. Muistakaa tätäkin rukouksissanne! Olisi ihana päästä näkemään keväinen Pariisi. Belgiassa tarkoitus olisi tutustua Brysselissä sijaitsevaan CTS-raamattukouluun, joka tarjoaa mahdollisuuksia Raamatun opiskeluun aina maisterin tutkintoon asti.

Opinnot ovat olleet muutenkin mielessäni, ja eilen aloitin vihdoinkin pro gradu-tutkimukseni aineiston analysoinnin. Tätäkin haastetta saatte kantaa rukouksissanne myös. Suomeen palattuani tarkoitus olisi keskittyä opettajaopintoihin ja valmistuakin joskus. Herran aikataulu on tietenkin se paras aikataulu!

Työtä ja vapaa-aikaa

Olen taas oppinut yhden uuden asian: OpetusCD-materiaalin valmistuksen. Jokainen täältä lähtevä CD valmistetaan "käsityönä", eli poltetaan alkuperäiseltä levyltä kopiolle, jonka jälkeen CD:lle liimataan etiketti ja myös koteloihin laitettavat lehtiset leikataan itse.

Viime lauantaina lähdin paikallisen seurakunnan nuorten kanssa päivävierailulle Chaumontiin, joka on kaupunki n. 90 km päässä Troyesista. Matkustimme sinne 30 hengen voimin henkilö-autoilla, ja osallistuimme nuorille tarkoitettuun iltapäivään Chaumontin seurakunnan nuorten kanssa. Jätän nuoret teidän rukouksiinne!

Tässä seurakunnan kyltti: Seurakunnan nimi, "Tule ja Näe, tervetuloa! Tiistaisin rukouskokous klo 20, sunnuntaisin klo 10 aamukokous ja klo 15 evankeliointia"

Tältä seurakunta näytti sisältäpäin. Meitä oli paikalla varmaan n. 50 nuorta. Puhujana oli amerikkalainen lähetyssaarnaaja, joka pohjasi saarnansa hebrealaiskirjeen 11. lukuun: "Usko on sen todellisuutta, mitä toivotaan, sen näkemistä, mitä ei nähdä..." Istuin penkissä ja tulin taas jälleen kerran Jumalan kohtaamaksi. Miehen sanat rohkaisivat minua eteenpäin. 

Nuorista koottu bändi soitti tämän kappaleen, jonka kertosäe jäi soimaan mieleeni: Mutta tiedän, sinun suunnitelmasi minua kohtaan ovat täydelliset. Olet aina uskollinen, et hylkää minua koskaan. Kyllä tiedän, sinun suunnitelmasi minua kohtaan ovat täydelliset. Luottamukseni on aina sinussa, luottamukseni on aina sinussa. Vaikka suunnitelmat eivät tällä hetkellä etene näkyvällä tasolla, luotan, että Herra tekee työtään näkymättömissä.

Tässä on kuva seurakunnasta, jossa olen alkanut käydä. Jäseniä on noin 150. Aamukokoukset alkavat täällä jo 10, joten aikaeron vuoksi olen tavallaan samaan aikaan jumalanpalveluksessa kuin Suomessa. Seurakunta on todella kansainvälinen, ja olen jo alkanut löytää täältä ystäviä. Kiitos, että olette muistaneet minua rukouksin!

Viime sunnuntaina pääsin käymään paikallisessa "tivolissa", joka on täällä Troyesissa kuukauden kestävä tapahtuma. Sain kokeilla jousiammuntaa ja maistoin paikallisia herkkuja. Oikein mukava iltapäivä, vaikka päättyikin vesisateeseen.

Jousiammunasta saatu palkinto, vihreä villapaitainen teddykarhu on yksi Tikrun uusista ranskalaisista kavereista... Jatkoa alla.

Kokeilin hauskaa "ping-pong"-peliä ja hävisin sekä Marlènelle että hänen pojalleen. Harjoitus tekee mestarin, mutta en ole vielä harjoitellut tarpeeksi.

Perheeni kasvoi yhden iltapäivän aikana tosiaan neljällä kaverilla. Minä olenkin saanut ihan oikeita ranskalaisia ystäviä, joten on hyvä, ettei Tikrun myöskään tarvitse olla yksin kotona, kun olen muualla. Kiitos vielä kerran esirukouksista: erityisesti muistakaa tiimiämme, tänään meiltä tilattiin paljon kirjoja, ja tällä hetkellä kaksi henkilöä on lomalla, joten meillä on paljon töitä tälle viikolle! Myös kiertuejärjestelyjä sekä käännöstöitä saa muistaa rukouksin. Viime viikolla ovia raoteltiin Itävaltaan, joten muistakaa siellä olevia seurakuntia, että paikalliset innostuisivat oman maansa evankelioinnista. Olkaa siunattuja!

Kotini ja vähän ympäristöä

Tällä kertaa esittelen hieman omaa ympäristöäni. Työpaikalle on periaatteessa kaksi sisäänkäyntiä, yksi pihalla ja toinen kadunpuolella. Tämä on kadunpuoleinen ovi, jota ei kuitenkaan juurikaan käytetä, sillä lukkomekanismi on jotenkin rikkoutunut. 

Kadun puolesta ovea vastapäätä ovat portaat, jotka vievät yläkertaan, missä on minun huoneeni sekä Franckin toimisto.

Tässä on kahvikuppi. Ranskassakin juodaan kahvia! Tosin se on hieman laihempaa kuin suomalainen Juhlamokka, jota välillä kaipailen kovasti.

Tässä on minun VIHREÄ polkupyöräni. Ensimmäisellä viikolla Franck ja Liliana tulivat työpäivän päätyttyä vielä takaisin ja pyysivät minut takapihalla. Heillä oli minulle pieni yllätys... Minun piti laittaa silmät kiinni ja minut johdettiin pakettiauton taakse. Silmät avattuani edessäni oli uutuutta kiiltävä vihreä polkupyörä. Järjestö lahjoitti sen minun käyttööni! Meinasi itku tulla siinä vaiheessa, sillä Jumalan rakkaus ilmestyi näiden ihmisten kautta elämääni. Valtavaa!

Tässä olemme minä ja Tikru. Tikru lähettää terveisiä veljenpojalleni Roopelle. Tikru on jo otettu työyhteisön jäseneksi. Se on tosin aikamoinen työnarkomaani: jäi viikonlopuksi tuonne alakertaan odottelemaan maanantaita. Olen tottunut elämään viikonloput ilman pehmoleluystävää. Aikuistumisen merkkejä havaittavissa...

Tässä on minun tämänhetkinen työni. Aloitin viime perjantaina kuvassa oikealla olevan kirjan käännöstyön. "Tunnetko asemasi?" Haastavaa mutta myös valtavan mielenkiintoista! Muistakaa rukouksin, että voisin käännöstyössä löytää oikeat ja innoittavat ilmaukset suomen kielellä.

No niin... Tässä on kuva takapihalta. Kylpyhuoneen ikkunan on tuo toisen kerroksen vasen ikkuna. Kylpyhuoneen alapuolella on sitten keittiön ikkuna. Kirjapaino sijaitsee puolestaan tuossa vasemmassa siivessä, joka on tehty perinteisellä colombage-rakennustyylillä. Odotan jo lämpimiä kevätpäiviä, joilloin syömme tiimin kanssa pihalla. Minulle on luvattu jo järjestää grillijuhlat. 

Kävin viime keskiviikkona pyöräilemässä kaupungin ulkopuolella ja totesin, ettei siellä ole juuri muuta kuin peltoa. Olen todella keskellä maaseutua.

Tämä kuva on samaiselta seikkailulta. Matkan varrella päädyin pieneen kylään, jonka halki virtaili joki. Keväällä tämäkin paikka on varmasti henkeä salpaavan kaunis. Kenties sitä ennen hankin paremman kameran.

Marguerite ja Marlène aamukahvilla. Marguerite tekee tiimissämme töitä vapaaehtoisena. Muistakaa häntä rukouksin myös. Hän tekee tärkeää työtä kirjapainossa ja ilman Margueriten työpanosta ei järjestö voisi välittää niin paljon opetuskirjallisuutta seurakuntien käyttöön kuin nyt.

Keittiöstä laskeudutaan kirjapainoon näitä portaita käyttäen.

Ja tässä on sitten kirjapainolaitteita. Perjantaina Marguerite näytti minulle kohta kohdalta, kuinka kirja valmistetaan. Toivottavasti kevään aikana pääsen kokeilemaan itsekin kirjan valmistusta. Rukoilkaa tämän työn puolesta, että löytyisi vapaaehtoisia, jotka haluaisivat käyttää muutaman tunnin viikottain tullakseen auttamaan työssä. 

Kiitosaiheita: Ranskan kieli alkaa jo sujua arkipäivän keskellä! Ymmärrän jopa vitsejä... Olen aloittanut vihdoin käännöstyön! Troyesin kaupunki alkaa tuntua jo tutulta, löydän täältä kaiken tarvittavan. Minusta on pidetty todella hyvää huolta täällä. Elämänkustannuksia on oletettua vähemmän, sillä ruoka on täällä hieman halvempaa kuin Suomessa. Järjestö on hoitanut minulle myös kaiken tarpeellisen silitysraudasta lähtien, se on kiitosaihe! Kiertuajärjestelyissä olen saanut nähdä Jumalan käden jäljen (ovet ovat auenneet Ukrainassa, Sveitsissä sekä täällä Ranskassa). Jatkamme edelleen rukousta Euroopan puolesta! Herra on uskollinen ja voimallinen toimimaan seurakuntansa kautta! Olkaa siunattuja!